Arkeologian harrastajien infosivut

Kaikkea arkeologiaan liittyvää -kaivelemme mielellämme vanhoja!
Metsiin kadonneet
Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointihanke 2010-2015.
Yle-uutiset:

Hakoisten Linnavuoren kaivauksista poliisijuttu

Museovirasto on jättänyt tutkintapyynnön Hakoisten Linnavuoren kaivuista. Muinaismuistolain suojaamalla alueella on tehty etsintöjä

metallinilmaisimen kanssa ja kaivettu kymmeniä pienehköjä kuoppia.

Kaivausjälkiin alkuviikosta tutustunut Museoviraston intendentti Eeva-Liisa Schulz pitää Linnavuoren kaivauksia erittäin törkeänä tapauksena.
 
Museovirasto on tehnyt poliisille tutkintapyynnön Hakoisten Linnavuoren muinaisjäännöksen kaivuista Janakkalassa. Muinaismuistolain suojelemalla alueella on tehty etsintöjä metallinilmaisimien kanssa
ja kaivettu kymmeniä pienehköjä kuoppia.

Museoviraston mukaan maisemallinen haitta on vähäinen, mutta pysyvä vahinko on muinaisjäännöstä koskevan arvokkaan tiedon mahdollinen hävittäminen.

Hakoisten Linnavuori on peräisin 1200-luvulta. Museovirasto on Janakkalan tapauksen johdosta tehostanut yhteydenpitoa metallinilmaisinharrastajien kanssa, jotta etsintöjen yhteydessä ei tehtäisi vahinkoa.
Harrastajien määrä on lisääntynyt huomattavasti.

Lue myös

 

Ilmakuva paljasti: Ahvenanmaalla sijaitsi viikinkien mahtihalli?

Yhtä suurta rautakautista rakennusta ei ole koskaan löydetty Ahvenanmaalta tai Manner-Suomesta. Myös korulöydät viittaavat siihen,

että Saltvikissa asui viikinkien eliittiä.

    Ahvenanmaa saattoi olla paljon luultua tärkeämpi paikka viikinkiaikaisessa maailmassa, kertovat Saltvikista Kvarnbon kylästä löytyneet arkeologiset jäljet. 

    Infrapunan avulla pellolta otettujen ilmakuvien perusteella paikalla sijaitsi suuri halli, joka oli kyllin mahtava eliitin kokoontumispaikaksi.

    Alueelta metallinetsimellä tehdyt pronssi- ja hopeakorulöydöt – muun muassa petolintua esittävä rintakoru – vahvistavat käsitystä kantajiensa korkeasta sosiaalisesta asemasta. Korut on ajoitettu 500–1000-luvuille.

    Ilmakuvissa näkyvä painauma on 40 metrin pituinen ja 12 metrin levyinen. Sellainen oli viikinkiajalla mahtirakennus, jollaisia ei ole aiemmin löydetty Ahvenanmaalta tai Suomen mantereelta.
    Muinaisen Birkan alueelta ja muualta viikinkien sydänmailta Ruotsista tunnetaan muutamia.

    Myös pellon aurauksissa paljastunut noen tummentama maa viittaa siihen, että Kvarnbon pellolla oli aikoinaan rakennus. Arkeologisia kaivauksia ei ole vielä tehty.

    Lue myös

     

     
    Päiväys: 21.10.2013 14:19
    Lähettäjä: Sonja Hukantaival [sonjahukantaival@gmail.com]
    Hyvät arkeologi-listalaiset!

    Tutkimukseni tarkoituksellisesti rakennusten rakenteisiin kätketyistä
    esineistä jatkuu. Viimeksi kyselin tällä listalla mahdollisesti
    kaivauksilla (tai muutenkin) löytyneistä kätketyistä esineistä pro graduani
    varten. Graduni valmistui vuonna 2006. Siitä asti olen jatkanut aineiston
    kokoamista väitöskirjaa varten, ja kuva ilmiöstä onkin monipuolistunut ja
    syventynyt huomattavasti.

    Nyt olen väitöskirjatyössäni edennyt arkeologisen aineiston
    analysointivaiheeseen. Ennen kuin syvennyn siihen täysillä, ajattelin
    jälleen kysellä, jos jollakulla on viime aikoina (tai aikaisemminkin)
    tullut vastaan sellaisia löytöjä, jotka saattaisivat olla kontekstinsa
    perusteella tahallisesti kätkettyjä. Kyseessä voi olla mikä tahansa esine
    (arkinen tai erikoisempi) tai eläimen jäännökset.

    Suomalaisen kansanperinteen valossa erityisen suosittuja ovat olleet rahat,
    eläinten kallot ja terävät työkalut, mutta tapa ei ole rajoittunut näihin.
    Suosittuja konteksteja ovat olleet kynnykset, tulisijat ja nurkat, mutta
    seinän perustukset, lattianaluset ja kattorakenteet ovat yhtä lailla
    mahdollisia. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kerätyn
    kansanperinteen mukaan kätköillä on usein ollut suojelumaaginen merkitys.

    Aikarajoitukseni on historiallinen aika (n. 1200-1950), mutta tulevia
    tutkimuksia varten kerään myös tietoja esihistoriallisista löydöistä.
    Aluerajaukseni käsittää nyky-Suomen lisäksi luovutetun Karjalan alueet.

    Aikaisemmin julkaisemani kirjoitukset aiheesta löytyvät Academia.edu
    -sivuiltani: http://utu.academia.edu/SonjaHukantaival

    Olen kiitollinen kaikesta mahdollisesta tiedosta aiheeseeni liittyen!

    Ystävällisin terveisin,

    Sonja Hukantaival
    arkeologian jatko-opiskelija
    Turun yliopisto
     

     
     
     
    LAPIONPISTOJA
     
    KERTOMUKSIA ARKEOLOGIAN YHDISTYS VAREESTA VUOSILTA 1962-2012.

    Toim. Janne Haarala, Mikko Helminen, Juhana Ahlamo, Janne Rantanen, Siiri
    Tuomenoja ja Ilari Aalto.
    27 artikkelia, 216 sivua.
    Arkeologian yhdistys Vare ry, Turku.

    Arkeologian yhdistys Vare on vuonna 1962 perustettu Turun yliopiston arkeologian
    opiskelijoiden ainejärjestö. Yhdistys on alusta asti ollut merkittävä
    tekijä suomalaisessa
    arkeologiyhteisössä. Lapionpistoja kuvaa arkeologian opiskelua, Varetta ja
    varelaisuutta
    läpi vuosikymmenten yhdistyksen jäsenten kirjoittamien artikkelien kautta.
    Artikkeleissa
    muistellaan arkeologian opetuksen alkutaivalta Turussa, matkustetaan ympäri
    Eurooppaa
    aina Istanbuliin saakka ja vietetään tietenkin riehakkaita opiskelijajuhlia.

    Kirja on Arkeologian yhdistys Vareen 50-vuotisjuhlakirja.

    Kirja julkistetaan Turun yliopiston päärakennuksen aulassa torstaina 15
    marraskuuta 2012
    kello 16.15. Tilaisuus on avoin kaikille.

    Kirjaa voi 15. marraskuuta lähtien ostaa julkistamistilaisuuden jälkeen tai
    ottamalla
    yhteyttä kirjan toimittajaan Janne Haaralaan (jlshaa@utu.fi). Kirjan hinta on
    30 euroa,
    jonka lisäksi tarvittaessa veloitetaan postikulut.

    Tiedustelut:

    Janne Haarala
    toimittaja
    jlshaa@utu.fi, 050 328 8331

    Siiri Tuomenoja
    puheenjohtaja, Arkeologian yhdistys Vare ry
    siiri.tuomenoja@gmail.com, 040 582 8845
     
     
     
    Riitta Rainio
     

     

     
     
    Museovirasto Facebook
     

    Ajankohtaista

    Kirjauutuus: Archaeology of Social Relations: Ten Case Studies by Finnish Archaeologists.

    Toim. T. Äikäs, S. Lipkin & A-K Salmi. Oulu 2012. ISBN 978-951-42-9528-7. 229 s. Pehmeäkantinen, mustavalkokuvitus.

    Seminaarijulkaisu Oulussa marraskuussa 2009 järjestetystä The use and critique of social archaeology -seminaarista, johon osallistui jatko-opiskelijoita sekä post doc -tutkijoita Oulusta, Helsingistä ja Turusta. Sisällysluettelo.

    Kirjan hinta on 10 euroa opiskelijoille ja 15 euroa muille (+ postituskulut 5 euroa). Kirjaa voi ostaa Anna-Kaisa Salmelta Oulun yliopistossa huoneesta HU382 tai ottamalla häneen yhteyttä sähköpostitse: anna-kaisa.salmi(at)oulu.fi.

     
       
              
     
     
     
     

     

    Naantalin luostarin rannassa
    - arkipäivä Naantalin luostarissa ja sen liepeillä

    Stranden vid Nådendals kloster
    – vardagen i klostret och dess omgivning

    toimittaja Kari Uotila

    kaksikielinen 336 sivuinen kovakantinen kokonaan nelivärinen kirja Naantalin luostarin ja kaupungin keskiajan historiasta ilmestyi 24.10.2011.

    Kirjassa on kaikkiaan 19 kirjoittajaa ja kaikkiaan 18 suppeampaa tai laajempaa artikkelia Naantalin keskiaikaisen birgittalaisluostarin historiasta.

    Kirjaa voi ostaa ainakin Naantalin museosta (myyntihinta 35 euroa) ja lisäksi sitä saa ostettua Muuritutkimukselta.
     
     
     
    Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle -kirjan kansikuva.

    Helppolukuista historiatietoa suomalaisista linnoituksista

    Museoviraston ja SKS:n yhteisjulkaisu Suomalaiset linnoitukset tarjoaa helppolukuisen ja ajantasaisen kokonaiskuvan suomalaisista linnoituksista,
    joita ruotsalaiset ja venäläiset Nyky-Suomen alueelle rakensivat 1700-luvun alusta 1800-luvun puoliväliin, Ahvenanmaalta itärajalle.
     
     
     
    YLE Oulu
     
     
     
    VANTAAN SANOMAT
     
     
     
    Hannu Laaksonen
     
     

    Pro gradut

    Heikkinen, Juha:
    Yrttikauppias ja uunintekijä. Ruotsinkielisen Pohjanmaan keskiaikainen vierasperäinen nimistö historiallisen tiedon antajana..

    Pro gradu -tutkielma, 97 sivua.
    Suomen historia, 2011.
    Tämä pro gradu käsittelee keskiaikaisen ruotsinkielisen Pohjanmaan vierasperäistä nimistöä (ruotsinkielinen ja saamelainen nimistö luetaan kotimaiseksi). Tästä nimistöstä pyrin takautuvalla ja kvantitatiivisella metodilla saamaan historiallista tietoa keskiajalta.
    Päälähteenä olen käyttänyt T.E. Karstenin tutkimuksia ruotsinkielisen Pohjanmaan nimistöstä, joita olen verrannut lähinnä Ahlbäckin, Thorsin, Huldenin ja Nissilän myöhempiin, mutta ei niin laajoihin nimistöntutkimuksiin.
    Vierasperäinen nimistö keskiaikaisella ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on lähes kokonaan keski-eurooppalaista ja tämä keski-eurooppalainen nimistö on valtaosin saksalaista. Melkein kaikki lähteinäni käyttämät tutkijat pitävät nimistöä osoituksena siitä, että Suomeen suuntautui 1200-luvulta 1400-luvulle varsin merkittävä saksalaisen maahanmuutto. Saksalaisten kauppiaiden muutosta keskiaikaiseen Turkuun, Ulvilaan ja Viipuriin on kirjallisia lähteitä, mutta saksalaisten muutosta keskiaikaisen Suomen erämaihin uudisasukastalonpojiksi ja maakauppiaiksi on ainostaan nimistötutkimuksellista tietoa, muutaman perimätiedon lisäksi. Tutkimuksessa käytän mikrohistoriallista lähestymistapaa tutkiessani saksalaisten elämää keskiajalla Turussa, Ulvilassa sekä Jämijärvellä, laajentaen tulkintaa ruotsinkieliselle Pohjanmaalle.
    Tämä saksalaisten keskiaikainen maahanmuutto vaikutti merkittävästi Suomen historiaan. Saksalaiset kauppiaat käytännössä perustivat ja rakennuttivat Suomen vanhimmat kaupungit Turun ja Ulvilan, edistääkseen kaupankäyntiään ja elämisen tasoaan, keski-eurooppalaisessa kaupunkiympäristössä. Suuri osa, joidenkin lähteiden mukaan suurin osa, näiden kaupunkien asukkaista oli aluksi saksalaisia. Perimätiedon ja nimistötutkimuksen mukaan Jämijärven ensimmäiset uudisasukkaat olivat keskiajalla saksalaisia.
    Saksalaiset perustivat ns. kauppakyliä Pohjanmaalle ja Satakuntaan. Myös monet uudet käsityöläisammatit tulivat Pohjanmaalle saksalaisten käsityöläisten mukana. Pohjanmaankin savutupiin tuli 1300-luvulla Keski-Euroopasta, kaiken todennäköisyyden mukaan saksalaisten uunintekijöiden tuomana, uusi lämpöä varaavalla holvilla varustettu uuni.
    Tutkimuksesssa on mukana myös Suomen maakuntien populaatioista tehty dna-isälinjatutkimus, joka osoittaa, että muuten varsin suomalaiset isälinjat omaavalla ruotsinkielisen Pohjanmaan populaatiolla, on hivenen enemmän Keski- ja Länsi-Eurooppaan viittavia isälinjoja, kuin muilla suomalaisilla populaatioilla.
    Omana pohdiskeluna esitän, että jotkut ruotsinkielisen Pohjanmaan keskiaikaiset kulttuurinimet saattaisivat olla jopa Britannian kelttiläisiä. Tähän liittyen esitän teorian, miten Britannian kelttiläinen viulusoitin crwth eli jouhikko päätyi keskiajalla Suomeen.
     

     
     

    Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten (SALAVA) luonnos

    on ilmestynyt laatuarkeologia-kotisivulla (www.laatuarkeologia.org)
    Sivustoilta löytyy myös viime vuonna aihetta koskevien seminaarien esitelmät.

     
    Uusi "Pirkan maan alta. Arkeologisia tutkimuksia" (nro 11) on ilmestynyt!
    Numerossa on 7 artikkelia Pirkanmaalla v. 2009 (ja osin aikaisemmin) tehdyistä kenttätutkimuksista:

    Vadim Adel. Nokian kartanon historian varhaisvaiheet: löytöjä ja tulkintoja. Joitakin tutkimustuloksia vuosilta 2004-2009.
    Kalle Luoto. Arkeologisia kenttätöitä Tampereen Kirjastonpuistossa.
    Hannu Poutiainen. Polttohauta ja nastasolki - rautakautisia inventointilöytöjä Pälkäneeltä ja Sääksmäeltä.
    Kirsi Luoto. Sastamalan Vehmaan historiallisen ajan kylätontin pelastuskaivaus.
    Riku Mönkkönen. Lempäälän Vaihmalanharju - rautakautinen muinaisjäännös historiallisen ja modernin maankäytön puristuksessa.
    Hanna-Leena Salminen. Arkeologinen koekaivaus Niemen myöhäiskeskiaikaisen kylätontin alueella Tampereella.
    Kalle Luoto. Arkeologinen inventointi Pohjaslahdella.

    Pirkanmaan maakuntamuseon julkaisuja myy Vapriikin museokauppa: http://www.tampere.fi/vapriikki/vinssi.html

    Arkeologipäivät 2009 netissä

    Arkeologipäivät 2009 on julkaistu - tällä kertaa ainoastaan sähköisessä muodossa. Pdf-muotoiset artikkelit löytyvät Sarksin sivujen alta:

    Kalliotaide-esitelmiä netissä

    Ristiinassa 20.11. järjestetyn Ajankohtaista kalliotaiteessa-seminaarin esitelmiä kalliotaideyhdistyksen sivuilla
     
    Uutta ja vanhaa kirjallisuutta myynnissä
     

    Sodan ja sotilaiden historiaa Suomessa

    käsittelevän teossarjan ensimmäinen osa "Muinaisurhosta nihtiin" ilmeistyi äsken.
    Kirja kattaa ajanjakson kivikaudelta 1500-luvun loppuun ja lienee
    ensimmäinen perusteellinen esitys sodan esi- ja varhaishistoriasta Suomessa,
    jossa myös arkeologinen aineisto on huomioitu. Teoksen on toimittanut FT Hannele Klemettilä
    Sisällys:
    1. Mikä on sotaa ja kuka on sotilas? 8-11 (Risto Marjomaa)
    2. Sodankäynti Suomen kivi- ja pronssikaudella. 12-45 (Antti Lahelma ja Joonas Sipilä)
    3. Sodankäynti ja soturit rautakaudella. 46-79 (Sami Raninen)
    4. Sodat ja sotilaan elämä keskiajalla. 80-173 (Tuomas Heikkilä, Jukka Korpela, Mari Isoaho, Tapio Salminen, Georg Haggrén)
    5. Sodankäynti Pohjolassa 1500-luvulla. 174-235 (Risto Marjomaa ja Georg Haggrén)
    Ohessa linkki kustantajan laatimaan lehdistötiedotteeseen:
    http://www.wg.fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Suomalainensotilassarjaonnytvalmis/tabid/508/Default.aspx

     
    Vanhaa kirjallisuutta uusissa kansissa
     
    Kirjankustantamo SALAKIRJAT  ( kotisivu ) kustantaa vanhempaan historiaan, kansanperinteeseen ja suomalaiseen muinaisuskoon liittyviä teoksia mm. näköispainoksia yli sata vuotta vanhoista tutkimusjulkaisuista esim. H. Appelgrenin (1853-1937) väitöskirjasta Suomen muinaislinnat.

     _______________________________________________________________________________________________________________________________
     
     Lehtiä ja vuosijulkaisuja, osittain netissäkin:
     
    Jargonia - verkkojulkaisu
     Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen tutkijoiden toimittama etnologian, historian ja niiden lähitieteiden alalla toimiva verkkojulkaisu.
    Uusimmassa numerossa  vol.8 numero 17 mm. Juha Ruohosen arkeologian alan artikkeli: "Kuolleiden saaret. Historialisen ajan keskisuomalaisten saarihautausmaiden luonne ja käyttö hautapaikkoina."
    Lehti ilmestyy osoitteessa:  Jargonia 
     

     
     
    Hiisi
    Ango ry:n, Keski-Suomen Muinaistutkijoiden, Päijät-Hämeen tutkimusseuran ja Sarsa ry:n yhdessä toimittama vuodesta 1995 ilmestynyt lehti muinaisuuden harrastajille. http://sarsa.yolasite.com/hiisi-lehti.php
     
    Pirkanmaan alta
    Tampereen museoiden julkaisema suurelle yleisälle suunnattu vuosikirja arkeologisita tutkimuksista Pirkanmaalla. Uusin numero (nro 10) pdf-tiedostona netissä:

    Glossae
    Keskiajan tutkimuseura Glossa ry:n neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti, jossa myös arkeologiaa koskevaa.
    Lehden numeroita vuodesta 1999 alkaen on luettavissa netissä:

    SKAS
    Suomen keskiajan arkeologian seuran jäsenlehti
     
    Muinaistutkija
    Suomen arkeologinen seuran vuodesta 1984 alkaen julkaisema lehti
     
    Fossa
    Suomen klassisen arkeologian seuran jäsenlehti.
     
     
     
     
    Lehtiä maailmalta
     
     
     
     
     
     
     

     


    Julkaisuja netissä 

    Laatuarkeologiaa

    Hyvät laadun ystävät ja muutkin Laatuarkeologia -verkkosivuston (www.laatuarkeologia.org) aineisto- ja linkkisivut on avattu.
    Sivustolla voi tarkastella vuonna 2010 pidettyjen arkeologisia kenttätöitä käsitelleiden seminaarien (Laatuvaatimus-,
    Prospektointi- ja Hautakaivausmenetelmä-) esitelmiä sekä tammikuisen Laatuvaatimusseminaarin työpajojen tuotoksia.
    Linkkisivulle on kerätty muiden maiden käytäntöjä ja laatuvaatimuksia koskevia linkkejä - hyviä ehdotuksia linkkikokoelman
    täydentämiseksi otetaan vastaan.

    Sivustoon kuuluvalle keskustelufoorumille voi edelleen rekisteröityä verkkosivuston etusivulla olevan linkin kautta.
    Kuinka erottaa irtolöytö ja hajalöytö toisistaan? Onko mahdollinen muinaisjäännös uhka vai mahdollisuus?
    Käy kertomassa näkemyksesi ja osallistumassa keskusteluun. Nyt!

    Sivustoista tiedotti:  Laatuarkeologia -työryhmän puolesta Johanna Enqvist

    Museoviraston vuosikertomus 2009

    Vuosikertomuksessa kerrotaan kuvin ja sanoin tärkeistä ja mielenkiintoisista asioista Museoviraston toiminnassa. Vuosikertomus on pdf-tiedostona

    Vuosikertomus 2009 on saatavana maksutta myös painettuna. Tilaukset osoitteella: liisa.tuomikoski@nba.fi. Myös vuosikertomus vuodelta 2008 on saatavana.


    Ei kiveäkään kääntämättä
    Juhlakirja Oulun yliopiston arkeologian lehtori Pentti Koivuselle
    pdf-versio ladattavissa Oulun yliopiston kotisivuilta:
     

    Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu

    Museoviraston rakennushistorian oppaita ja ohjeita 3

    Marianna Niukkanen
     


    Opinnäytteitä 

    Yliopistojen arkeologian laitosten opinnäytteitä (väitöskirjoja, lisensiaattitöitä, pro gradututkielmia, seminaarieritelmiä) luetteloina, joistakin tiivistelmä tai koko työkin PDF-versiona. Muut lainattavissa kirjastojen kautta.  

    Turun yliopisto
     
    Helsingin yliopisto
     
    Oulun yliopisto

    Museoviraston uusi verkkojulkaisu kertoo arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmistä

    Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät -raportin kansikuva.Museovirasto on julkaissut verkossa hautausten, kalmistojen ja vainajien arkeologista tutkimusta käsittelevän opaskirjan ARKEOLOGISTEN HAUTAKAIVAUSTEN TUTKIMUSMENETELMÄT. Se on suunnattu lähinnä kenttätöitä tekeville arkeologeille, mutta myös arkeologian opiskelijoille ja harrastajille sekä lähitieteiden edustajille.

    Julkaisu, joka perustuu Museovirastossa keväällä 2010 pidetyn seminaarin esitelmiin, on tehty yhteistyössä Oulun, Helsingin ja Turun yliopistojen arkeologian oppiaineiden sekä Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin tutkijoiden kanssa. Monipuoliset, alan johtavien asiantuntijoiden laatimat artikkelit käsittelevät mm. hautakaivausten etiikkaa, hautojen etsimistä, kenttätyömenetelmiä ja dokumentointia, luututkimusta, paleoepidemiologiaa sekä esinetutkimusta ja konservointia. Lisäksi kerrotaan uusinta tietoa muinais-DNA:sta, erilaisista hautojen ajoitusmenetelmistä sekä muiden luonnontieteellisten näytteiden ottamisesta ja mahdollisuuksista. Eksoottista väriä kirjaan tuo artikkeli suomalaisten ja egyptiläisten muumioiden tutkimuksista.

    Julkaisu liittyy myös Suomen arkeologiassa käynnissä olevaan laajempaan hankkeeseen, arkeologisten kenttätöiden laatuvaatimusten määrittelyyn. Hautatutkimusten problematiikkaan keskittyvä julkaisu on avuksi kenttätöiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja jälkitöissä sekä aineistojen jatkotutkimuksissa. Julkaisun tarkoitus on herättää keskustelua arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmistä ja osoittaa tämänkaltaisen tutkimuksen laaja potentiaali.

    Lisätietoja toimittajilta: tutkija Kati Salo, Helsingin yliopisto p. 044 5823065, kati.h.salo@helsinki.fi ja yli-intendentti Marianna Niukkanen, Museovirasto, p. 0400 356257, marianna.niukkanen@nba.fi.

     

    ARKEOLOGISTEN HAUTAKAIVAUSTEN TUTKIMUSMENETELMÄT
    Toimittajat Kati Salo ja Marianna Niukkanen
    2011, 112 s., ISBN 978-951-616-137-5, ISSN 1236-6447, URN:ISBN:978-951-616-137-5

    Julkaisu pdf-tiedostona